Kuvagalleriat

Siperianhusky.netin gallerioihin on kerätty laajasti kuvia erilaisista aihealueista.

Suurin osa sivustolla käytetyistä kuvista on omasta kamerastani, mutta olen saanut paljon myös lainakuvia. Kiitos kaikille kuvia antaneille, historiallisista kuvista kiitokset kaikille museoille ja yksityisille arkistoille, joista olen kuvia saanut käyttöön!

              

Vanhoja valokuvia ja muita teoksiaVanhat kuvat IVanhat kuvat IIVanhat valjakkokuvatPentukuvat IPentukuvat II

Nykyajan siperialaiset koirat INykyajan siperialaiset koirat II

Vanhoja valokuvia ja muita teoksia

Tällä sivulla on rekikoiriin liittyviä historiallisia valokuvia ja muita teoksia.
Galleria on suoraan siirretty vanhasta siperianhusky.netistä.

Kuvassa yllä valjakko Scottin Terra Nova retkikunnasta Etelämantereella 1911-1912. Osalla kuvan koirista on typistetyt hännät, mikä viittaisi koirien olevan kamtšatkalaisia. Cecil Meares oli kerännyt matkaa varten 20 siperialaista ponia ja 34 siperialaista rekikoiraa ja ne toimitettiin laivaan Vladivostokista. Koirat oli valittu siperialaisesta Nikolayevskin kaupungista ja yksi koirista kuoli jo laivamatkalla sattuneessa onnettomuudessa.

Etelämantereella koirat lähetettiin takaisin ensimmäisen tukiryhmän mukana jo jäätikön juurella, sillä Scott ei pitänyt koiria soveltuvina työhön, eikä niille ollut tarpeeksi ravintoa. Scottin navalle asti jatkanut ryhmä menehtyi paluumatkalla. Koirat oli jätetty pois Beardmorejäätiköllä, ponit ammuttu ruuaksi ja matkaa jatkettu miesvoimin. Kilpailevalla tutkimusmatkailijalla Amundsenilla oli käytössään ponien ja moottorirekien sijaan n. 100 grönlanninkoiraa. Niiden koirien tiedetään kärsineen kylmyydestä ja osan jäätyneen kuoliaiksi nukkuessaan. Amudsenin matkan aikana ammuttiin kerralla 24 koiraa ja palatessa koiria oli jäljellä enää 11.

Arvellaan, että juuri koirien käytön takia Amundsen menestyi tutkimusmatkalla ja Scottin retkikunnalle kävi niin traagisesti ilman koiravaljakkoja. Amundsen ennätti etelänavalle ensimmäisenä ja retkikunta palasi turvallisesti talvileiriin, kun taas Scottin koko retkikunta menehtyi paluumatkalla. Scott oli myös eläinrakas, eikä halunnut rääkätä koiria etelänavan valloituksessa. Se ehkä säästi koirien hengen, mutta maksoi koko retkikunnan elämän. Kuvasta näkee hyvin siperialaisten koirien rungon mittasuhteet, luuston vahvuuden ja raajojen pituuden.

Kuvassa jälleen rekikoiria, joilla on typistetyt hännät ja taustalla oleva tulivuori kertoo, että kuva esittää kamtšatkalaisia rekikoira. Kuva on vuodelta 1790 ja kuvaa Barthélemy de Lessepsiä matkoillaan Siperiassa. Kiinnitä huomiota joidenkin koirien typistettyihin häntiin ja tuon ajan nartta-malliseen rekeen, jossa istutaan kyydissä ja jarrutetaan puisella sauvalla.

Kuvassa kamtšatkalainen talviasumus sisältäpäin, kuten näkyy, myös koira on päässyt käymään sisätiloissa.
Kuvan tiedot: Atrium Exhibit, Alaska and Polar Regions Collections, Elmer E. Rasmuson Library, University of Alaska Fairbanks. A0867-19.

Kuvassa Louis Chorisin maalaus vuodelta 1816. Kuva esittää tsuktsiperhettä Beringinsalmen rannalla. Taustalla on kuvattu tyypillisiä asumuksia, eli jurttia, joita Olaf Swenson kuvasi osuvasti sitruunan puolikkaan muotoisiksi. Huomaa myös tatuoinnit naisen kasvoissa, "viivatatuointien" kasvoissa uskottiin parantavan hedelmällisyyttä.

Kuvassa johtajakoira "Wolf" tunnetun alaskalaisen Mary Joycen kilpavaljakosta. Joycen valjakosta voi lukea mm. kirjasta "Mary Joyce: Taku to Fairbanks, 1,000 Miles by Dogteam". Wolfin rotua ei mainita, mutta siinä on selkeästi siperianhuskyn piirteitä. Blizzard on tekstin mukaan siperianhusky ja sillä on selkeästi rotumääritelmän mukainen pää. "Wolf" ja "Blizzard" by Josephine Crumrine, Steamship, hotel, and miscellaneous Alaskan menus, ASL-MS61-06 ja ASL-MS61-07. Alaska State Library - Historical Collections.

Kuvassa saman taiteilijan teos alaskalaisesta rekikoirasta. Tämän kuvan koirassa näkyy selkeästi alaskanmalamuutin vaikutus. Maalaukset on tehty 40-luvulla. Kuvan Liddell, Josephine Crumrine, Fine Arts, UA2002-015-001. UA Museum of the North.