3.9.2008
Päivitin kynnyssivun resoluutiovaihtoehdon oikeaksi ja muutin hieman tätä
kannettaville tietokoneille sopivaa resoluutiota. Oma resoluutio on nyt 1280 x 1024,
eli ulkoasu ei ole täysin sopiva (jää paljon tyhjää) mutta teksteistä saa selvän
jne. Paljon olisi uutta juttua tulossa esim. Seron pentujen sivu, mutta niitä saa
odotella vielä.
Kesä alkaa olla ohi ja paljon kesän aikana kerkesi tapahtuakin. Eräänä aamuna
Odessa istui omassa sohvatuolissaan tuiman näköisenä ja se oli repinyt lempilelultaan
Herra Rokotiililtä pään irti - Odessa ensimmäiset juoksut olivat alkaneet. Tärppi
laskettiin sitten sattuvaksi lomareissun ja Oulun näyttelyn kohdalle, molemmat pojat
olivat mukana - onneksi suljettuina omaan kuljetusboksiinsa ja Odessa näyttelyhäkkiinsä.
Saimme myös lainaan Joensuusta afgaaninvinttikoira-Nuutin ison näyttelyhäkin,
kiitos siitä!
Matkapäiväksi osui tietenkin yksi kesän ainoista hellepäivistä, eli matkan varrella
pysähdeltiin paljon koiria viilentämään ja häkkituulettimet hurisivat täysillä
koko matkan - kuljetustilassa oli siis viileämpää kuin ihmisillä auton etuosassa,
auton tuuletin lopetti toimintansa lähtöaamuna. Seuraavana päivänä näyttelypaikalle
oli vähintäänkin 2km:n jono, vaikka olimme menossa reilu tunti ennen oman kehän
alkua. Jono liikkui todella hitaasti ja monet lähtivätkin kävellen viemään koiria
näyttelyalueelle. Onneksi saimme kuitenkin auton aivan sisääntulon edustalle,
jossa papereiden tarkastus oli (monet kiersivät toista kautta, eikä rokotuksia
tarkastettu). Kolme koiraa, näyttelyhäkit ja retkituolit kulkivat suunnitelman
mukaan kevyesti kehän laidalle, monet muut kehät olivat aivan mutavelliä, mutta
meille sattui hyvä nurmikenttä. Tuomari oli siitä hyvä, että hänellä oli tietty
näkemys rodusta, jonka mukaan arvosteli - se näkemys edusti eurooppalaista näyttelytasoa
ja hän sijoitti koirat PU-kehässä sen mukaan, oikein tuomaroi siis Seron PU-kilpailun
viimeiseksi, old line on kaukana näyttelytyypistä. Arvostelut menivätkin sitten pieleen,
Seron arvostelussa se mainitaan "vahvasti urosmaiseksi", mutta kuitenkin tarvitsee
lisää tyyppiä ja ilmettä. Odessa sai pelkästään kehuja, mikä tietenkin on hyvä
arvostelutapa kun kyseessä on pentuluokan koira.
PU-kehässä ei jaettu CACIBia ollenkaan, koska koirat eivät tuomarin mielestä yltäneet
kansainväliselle tasolle. Lopulta tulokset meidän osalta: Sero ERI1, PU3 ja Odessa
1KP/ROP-pentu. Tämä oli varmaankin sitten tämän vuoden ainoa näyttely - olemme niin
kovia showharrastajia! Oulun näyttelyn jälkeen vierailtiin hieman lisää sukulaisten
luona ja sitten ajettiin Ristijärvelle isän kotipaikkakunnalle, ehkä jonain talvena
sitten ajamaan reellä Kainuun maastoihin.
Odessakin sai loppukesästä tutustua tarhaelämään viikon vierailullamme Kuuhaukun
kennelissä, jossa kaikki ihastuivat pieneen hiirenmetsästäjä-Voomeriin. Voomer on
varmaan upein russelivauva, jonka olen tavannut, Voomer on kotoisin kuuluisasta
Cumbreck-kennelistä Englannista. Kotosalla kesää on vietetty rauhallisesti, koirat
ovat saaneet käydä uimassa ja Odessa metsälenkeillä vapaana harjoittelemassa
luoksetuloa. Nyt syksyllä Odessa on syönyt marjoja suoraan pensaista ja koettanut
varastaa marjat sangostakin, kaikki viinimarjalajikkeet kelpaavat, mutta vadelmat
eivät ole niin suurta herkkua.
Odessa on myös aloittanut vetoharjoitukset vetämällä puupalikkaa, kunhan ilmat tästä
vielä viilenee, niin voidaan jo harjoitella painon kanssa. Sero ja Valo odottavat
myös viileämpiä kelejä, että päästään taas aloittamaan syysharjoittelut koirien
vetäessä mönkijää.
7.7.2007
Päivityksiä eri puolilla sivustoa.
25.6.2008
Onnittelut 7-vuotiaalle Serolle ja pentuesisaruksille!
Seitsemän vuotta sitten elämäämme tuli ihana pieni huskypentu, joka aluksi
kulki nimellä Varjo, mutta myöhemmin lempinimestä Sero tuli se virallinen nimi.
Sero oli todellakin terästetty Teräs-Teddy, se mennä viipotti niin että supersankarin
viitta vain hulmusi!
Sero oli viidestä sisaruksesta viimeinen ja päälle kahdeksan viikon ikäinen kun
viimein pääsimme hakemaan sen kotiin. Kotimatkalla se ei ikävöinyt yhtään ja tutki
suurta maailmaa mielenkiinnolla. Sero kotiutui heti ja tietenkin ensimmäinen koiramme
oli oikea lellivauva, sitä kohdeltiin (ja kohdellaan vieläkin) kuin ihmistä ja sille
on siunaantunut ripaus äitinsä Enkelin viisautta.
Murrosiässä Sero joutui koirakouluun opettelemaan käytöstapoja ja 2 vuoden ikäisenä
Sero osallistui ensimmäiseen näyttelyyn, jossa tapasi siskonsa Danan. Sero sai heti
ensimmäisen sertinsä ja oli ROP. Seron toinen sisko Miro on Huurrehelmen kennelin kantanarttu
ja toisellakin siskolla Tinalla on pentue Kuuhaukun kennelissä. Serolla itsellään on yksi
pentue ja 5 jälkeläistä. Sero on pysynyt niin terveenä, ettei sen ole tarvinnut koskaan olla
eläinlääkärihoidossa, rokotukset ja silmätarkastukset ovat riittäneet.
Sero on kasvanut kanssani siitä lähtien kun aloitin yläasteen ja monet tietävätkin
kuinka erityisen tärkeä se on minulle, onnea ja monta hyvää vuotta Serolle!
16.5.2008 Päivityksiä: Odessan esittely lisätty sivuille!
6.3.2008 Taantumista ja laumaelämää
Pian koittaa Odessan ensimmäisen rokotuksen aika ja tyttö onkin kasvanut melkoista
vauhtia. Ne vaaleanpunaiset pentuvaljaat eivät enää mahdu kiinni, joten eilen
Odessa kokeili ensimmäistä kertaa kuinka kaulapannassa kuljetaan. Kyllähän se hieman
hidasti vauhtia ja heti ensimmäisenä Odessa keksi vetää pannan pois kaulasta. Sero-isä tuli opastamaan
kuinka hihnassa kävellään ja selvisimme kunnialla postilaatikoille ja takaisin.
Vielä toistaiseksi Odessa on pysynyt lauman arvoasteikossa alimmaisena. Valolle ei ole
aiheutunut vain harmaita hiuksia- vaan siltä on lähtenyt kaikki pohjavilla ja Valo näyttääkin
taantuneen pennun tasolle esitellessään vaaleanpunaista mahaansa. Ruipelo-Valo on tosiaan niin
hirveä näky kaikessa karvattomuudessaan, ettei siitä kehtaa edes kuvia näyttää. Onneksi
uutta pohjavillaa on jo alkanut kasvamaan! Sero pysyttelee arvoisan keisarin paikalla ja suostuu
leikkimään Odessan kanssa vain ulkona, sisällä Odessa osaakin jättää Seron rauhaan.
Mielenkiintoista on, että siitä lähtien kun pentu tuli taloon, on Sero syönyt joka kerta
ruokansa loppuun ja on nyt ensimmäistä kertaa elämässään tukevassa kunnossa. Vaikka
vahdimme ruokailun, pääsee Odessa joskus luikahtamaan poikien kupille ja molemmat antaisivat
Odessan syödä mahansa täyteen. Iltaruokailu onkin joskus melkoista sirkusta kun koirat eivät
pidä huolta omista kupeistaan vaan meidän on vahdittava, että jokainen saa syötyyn oman ruokansa.
Odessalle olenkin sanonut, että nauti sinä vaan penturuuasta, saat vielä monta vuotta rouskutella
tuota samaa aikuisten koirien ruokaa!
Uutta sivuilla: Uudet kuvagalleriat, kiitos kuvista!
22.2.2008 Lisätty kuvia galleriaan (Vanhat kuvat).
8.2.2008
Uuden vuoden kuulumisia! Tammikuun lopulla meille muutti Seron tytär Kuuhaukun
Suden Saaga, eli Odessa. Merirosvoprinsessa Odessa on asustanut meillä nyt pari
viikkoa, Sero ja Valo ovat aivan rakastuneita pikku riiviöön. Jo ekana yönä kaikki
huskyt nukkuivat vierekkäin ja Valo leikkii Odessan kanssa makaamalla lattialla
ja antamalla pennun pomppia sen vatsalla. Odessa osaa jo pyytää ulos, kun sillä
on hätä ja tuntuu muutenkin olevan oppiva huskynalku, olemme todella ylpeitä
laumamme ensimmäisestä tyttöhuskysta ja odotamme Odessasta hyvää rekikoiraa.
Uusin myös pennunostoinfoa.
Kuvassa: Outi ja Odessa.
Olen saanut seurata Seron pentuetta läheltä aina astutuksesta luovutukseen asti ja toivon kuulevani Seron pojista vielä niiden ollessa aikuisia. Astutuksen aikaan Sero asusti Scillan kanssa tarhassa ja kaikki sujui oikein mallikkaasti, Sero todellakin itse tietää milloin on oikea aika, eivätkä ihmisten laskelmat aina pidä paikkaansa. Pennut syntyivät joulukuun alussa ja olivat heti kovin liikkuvaisia ja äänekkäitä, jo kahden viikon ikäisinä pennnut kiipesivät yli pentulaatikosta ja lähtivät tutkimaan ympäristöä.
Old line pentuja oli tänä talvena paljon, muutama pentue odottaa vielä luovutusta ja kaikki Kuuhaukun pennut, myös Seron vauvat olivat varattu kauan ennen luovutusta (siksi siperianhusky.netissä ei ole vielä ollut ilmoituksia pennuista).
Seron ja Scillan pentue on hyvin tasainen, se on linjasiitospentue, jossa emälinjassa on peräkkäin viisi sukupolvea Kuuhaukun narttuja, johtaen Kuuhaukun kantanarttuun PMV-86, FIN MVA & S MVA Roady Ratiritirallaan. Suvussa on paljon Voittaja-tittelin saaneita suomalaiskoiria ja Seron isälinjassahan 11/15 koirasta on USA:n muotovalioita. Myös käyttöpuoli näyttää hyvältä, suvussa on useita johtajakoiria ja Rascalin jälkeläiset ovat USA:ssa saaneet arvostettuja SD-titteleitä. Tässä pentueessa on erään kytköksen kautta 12 sukupolvea siperiantuonti Kreevankaan.
Suden Silhuetti, Suden Saaga, Pohjankulkija, Lumisoturi ja Jääprinssi.
Huolimatta siitä, että Serolla on aivan ihanat suklaasilmät, yhdellekään pennulle ei tullut ruskeita silmiä. Kolmella pennulla (myös Odessalla) on kahta eri väriä silmissä ja kaksi urosta on isoisänsä Pandan näköisiä sinisilmiä. Väriltään pennut ovat musta-valkeita, yksi uros oli pentuna hopeanharmaa, mutta todennäköisesti kaikista tulee musta-harmaa-valkoisia. Serolta on selkeästi peritty myös sitä kuuluisaa terästettyä luonnetta, eli ainakin Odessa on itsepäinen ja innokas tutkimaan uusia asioita!
Meidän huskyjengi, johtajanaan Sero.
Uusia kuvia on tulossa, samoin pieni kuvakertomus SPY:n talvipäiviltä 2008!
10.12.2007
Hei taas! Kirjoittelen jälleen meidän kuulumisia: Pääsimme aloittamaan rekikauden
lumisissa maastoissa, pääosin koirat ovat saaneet kahlata rintaa myöten hangessa, mutta
joitakin puoliksi aurattuja reittejäkin olemme ajaneet. Meille ostettiin isompi auto,
joten matkustaminen Valonkin kanssa on nyt helpompaa! Auton tavaratilaan rakennetaan
koirille boksit ja reki mahtuu myös vaivattomasti sisälle.
Tänä vuonna pääsin käymään myös messarissa, turistina sinne menin, mutta yllättäen
löysin itseni jälleen kehästä koirien kanssa. Tällä kertaa ei old line koirille tullut
suurta menestystä, paitsi Tuiskulle: Kuuhaukun Smooth Criminal ROP-veteraani.
Samalla reissulla kävin katsomassa Seron ihania huskyvauvoja Kuuhaukun kennelissä.
Tässä kuvassa yksi pojista
Päivityksiä: Historiajuttuun on tullut pari uutta kuvaa, lisäilen niitä
pikkuhiljaa. Tältä sivulta löytyy nyt vain vuoden 2007 uutiset, vanhoja oli jo
kertynyt turhan paljon. Kävijät ovat jälleen löytäneet siperianhusky.nettiin,
vajaassa kuukaudessa on ollut satoja kävijöitä!
25.11.2007
Siperianhusky.netin tauko venähti hieman suunniteltua pidemmäksi. Olin juuri saanut ulkoasun
ja kaiken muunkin valmiiksi, tauon piti loppua seuraavana päivänä. Mutta silloin kuvankäsittelyohjelma
teki errorin ja poisti KAIKKI kuvat ja tiedostot D-asemalta. Aloitettuani kaiken uudestaan
päädyin vielä pariksi päivää sairaalaan, mutta ehkä nyt sairaslomalla pikaisesti tehdyt sivut
päätyisivät nettiin.
Tämä ei ole alkuperäinen suunnittelemani ulkoasu, mutta saa kelvata jonkun aikaa. Tiedän, että
ongelmia ulkoasun kanssa tulee "väärillä" resoluutioilla ja selaimilla. Uusia kuvia ja artikkeleita
on tulossa jossain vaiheessa, oikeastaan mitään uutta ei sivuilta tämän päivityksen yhteydessä löydy
(paitsi jos et ole vielä nähnyt sivuilla Susannan lähettämiä piirustuksia)!
Kuulumisia: Sairaslomani myötä emme ole vielä käyneet ajamassa reellä, mutta ehkä
pian voimme varovasti kokeilla (painoa rekeen tarvitaan ainakin 100kg, muuten ei onnistu)!
Koirat ovat olleet jonkun verran ulkotarhassa, Sero on kaivautunut pari kertaa ali ja tullut takapihan
ovelle odottamaan sisällepääsyä (Valo ei ilmeisesti mahtunut samasta kolosta ulos häkistä).
Nyt hirvenmetsästyskaudella omistajakin on viimein saanut lihaa syödäkseen ja koirat
ovat nauttineet isoista hirvenluista.
Seron kanssa kävimme Helsingissä, junamatkalla Sero nukkui keskellä lemmikkivaunun lattiaa, eikä
sitä saanut kuulemma herättää vaikka ihmiset joutuivat harppomaan siitä yli :D! Keskustassa
kiinalaiset turistit halusivat ehdottomasti samaan kuvaan Seron kanssa, he ottivat Seron hihnasta kiinni
ja poseerasivat Seron kanssa. Omistaja piti tiukasti kiinni koiran hihnanpäästä, ettei Sero
vain päässyt irti Helsingin keskustassa! Sillävälin Vauva-Valo sai totutella yksinoloon, mutta
kotiin palattuani sain kuulla, että sille oli hankittu "lapsenvahti". Valo oli ollut päivät
tätini luona hoidossa ja selvästi nauttinut saamastaan huomiosta.
Jos haaveilet old line huskypennusta, niin nyt kannattaa viimeistään ottaa yhteyttä kasvattajiin!
Pikkulinnut lauloivat, että pentuja saattaisi olla tulollaan!
19.9.2007
No niin, tässä kuukauden sisään on taas kerinnyt tapahtua kaikenlaista, niin hyviä
kuin huonompiakin juttuja. 25.8 matkustimme bussilla Seron kanssa Kuopioon SPY:läisten
kanssa patikoimaan, tapasimme ihan uusia huskyihmisiä ja huskyja Lumenlaulun, Kuuhaukun
ja Troika's kenneleistä. Sää oli vaihteleva, auringonpaisteen jälkeen sitten kastuttiin
vesisateessa, mutta onneksi päästiin saunaan lämmittelemään!
Jenni tuli Tuiskun ja Lunan kanssa meille Joensuun näyttelyiden aikaan ja Tuisku oli
molempina päivinä hienosti ROP-veteraani ja VSP, Luna oli sunnuntaina PN2 ja sai CACIBin
sekä vara-sertin!
8.9 lähdettiin Seron kanssa pidemmälle reissulle, joka sisälsi mm. näyttelyn, vierailua
sukulaisten ja kasvattajan luona. Kävimme samalla viikolla Seron kanssa näyttelykoulutuksessa,
sillä halusin nähdä miten Seron käsittely onnistuu ja olin valmis vähän kouluttamaan
herraa - kaikki meni kuitenkin hyvin, Sero antoi kouluttajan tutkia ja hampaiden
katsominen sujui mahtavasti. Näyttelypaikalla Äetsässä Sero ilmeisesti huomasi, että
nyt on kyseessä oikea tuomari ja murahti kerran tuomarin katsoessa hampaita. Tuomari
tutki Seron ja antoi muuten erinomaiselle koiralle arvosanan Hyvä. Ihmettelin, miksi
murahtanut husky ei saanut hylättyä, mutta tuomari näki, ettei koira ollut vihainen,
vaan sillä on ongelmia ylikorostuneen omanarvontunnon kanssa. Seron käytös tietenkin
harmitti suuresti, sillä keskiviikkona näyttelykoulutuksessa kaikki oli mennyt niin hyvin.
Näyttelypaikalta piti kiirehtiä Kuuhaukun kenneliin, sillä meidän piti ehtiä
Porvooseen Kuuhaukun kasvatin (ja vähän sen omistajienkin) luo kyläilemään ja
sunnuntaina sitten Porvoon näyttelyyn. Sero jäi kenneliin tutustumaan tarhaelämään.
Sunnuntain näyttelyssä oli todella mukava tuomari, joka tutki jokaisen koiran hyvin
yksityiskohtaisesti ja antoi tarkat arvostelut. Scilla ja Hauva saivat EH:n, mutta
Mokan tuomari nosti VSP:ksi pitkälti sen mahtavien liikkeiden ansiosta, Mokka sai
myös toisen sertinsä.
Maanantaina olikin vuorossa Seron silmätarkastus ja se oli hyvä tilaisuus nähdä
miten Sero käyttäytyy erilaisessa tilanteessa. Kaikki meni kuitenkin todella hyvin!
Sero pysyi nätisti paikallaan tutkimusten ajan, vaikka tilanne oli varmasti outo.
Seron silmään laitettiin gonioskopialinssi ja sitten pimeässä huoneessa eläinlääkäri
tutki Seron molemmat silmät hyvin tarkasti. Olin todella ylpeä Serosta, sillä se pysyi
loistavasti paikallaan ja oli kuin tutkimuksessa ei olisi ollut mitään ihmeellistä!
Hienoa oli myös saadut tulokset, molempien silmien tulos: "Virtauskulma auki ja normaali.
Pektinaattiligamentit
normaalit."
Maanantai-iltana oli vuorossa kuuden suloisen koiravauvan (2vko:n ikäisiä) hoitamista ja valokuviakin
tuli "muutama" otettuun <3
8.8.2007
Old line siperianhuskyille kuuluu hyvää, kiinnostusta vanhan tyypin säilyttämiseen
tuntuu löytyvän yhä enemmän. Itävaltalaiset Celtic-Wolves pennut
kasvavat ja kaunistuvat entisestään (kuva vieressä). Celtic-Wolvesin sivuilla voi käydä katsomassa
lisää kuvia pennuista ja vaikka kurkkaamassa, mitä kuuluu Valon veljelle Doughalille.
Valo ilmoitti haluavansa vesipelastajaksi, Valo noutaa innoissaan esineitä vedestä ja todella
nauttii uimisesta. Meidän täytyy vielä treenata veneestä veteen hyppäämistä ja luoksetuloa, jonka
jälkeen Valo alkaisikin olla valmis ohjattuun koulutukseen. Sero on edelleen sitä
mieltä, että uiminen on liian likaista puuhaa ja turkin kuivattamiseenkin menee
monta päivää!
Sero kävi PR-hommissa Ilosaarirockissa (ei tietenkään festarialueella)
ja saikin poseerata ihailijoiden kanssa oikein urakalla. Yllättäen Sero sai
lempinimekseen "Hopeanuoli". Valtava "Sylihusky" oli ilmeisesti kovin huvittava näky,
kannoin Seroa sylissä loppuillasta, koska en halunnut ottaa riskiä lasinsirujen ja Seron tassujen
kanssa.
Myös näyttelyrintamalla menee erinomaisesti: Tuisku, Kuuhaukun Smooth Criminal
näytti Vantaan näyttelyssä kuinka siperianhusky vain paranee vanhetessaan, ollen
sekä ROP-veteraani että ROP, ja Tuisku sai myös viimeisen sertinsä! Seron siskontyttö
Hopsu, Huurrehelmen Neitohopea ihastutti Porissa ja tuloksena oli myös kolmas
ja viimeinen serti, CACIB ja ROP-sija! Tässä vielä kuvia:
Huurrehelmen Neitohopea
Kuuhaukun Smooth Criminal, ikää 10 vuotta!
Päivityksiä siperianhusky.netissä. Sivustoa on päivitetty kauttaaltaan, näkyvimmät uudistukset lienevät yksi uusi galleria ja kaksi uutta (tosin jo lehdessä julkaistua) artikkelia.
Kesä on kulunut oikein leppoisasti, koirat saivat tarhaansa uuden kopin, joka olisi tarkoitus tehdä valmiiksi (maalaus) uuden tarhan yhteydessä. Sero vietti 6-vuotissynttäreitään, lahojen avaaminen näytti olevan ihanaa ja pihvin muotoinen luu maistui Serollekin.
Loman alussa Valo lähti mukaani kotikenneliin, vietimme Kuuhaukun kennelissä koko viikon ja sain viimein tavata Hennan ja Howardin, valloittavia huskyja molemmat! SPY:n match show sattui tuolle samalle viikolle, joka tarkoitti tietenkin palkintojen laittoa ja numerolappujen kirjoittamista. Ennen kuin huomasinkaan löysin itseni myös kehäsihteerin hommista. Tokoa harjoiteltiin russelityttö Raikun kanssa, jonka jälkeen koin uuden elämyksen huomatessani Valon olevan iso koira! Myöhemmin sillä viikolla huomasin myös, että vaikka husky onkin vahva koira, on tanskandogin paikallaanpitelemisessä isompi työ!
Huskyuutisia:
Howl'n Wind kennel on ilmoittanut osallistuvansa vuoden 2008 Yuokon Questiin. Kilpailua pidetään maailman rankimpana rekikoirakilpailuna. Varsinkin siperianhuskylle kilpailu on äärimmäisen vaativa, sillä siperianhuskya ei ole jalostettu kilpakoiraksi.
Pentuja Celtic-Wolves kennelissä! Suomenvierailun seurauksena Cherry sai neljä ihanaa old line pentua, isänään Jade. Jotta pennut voidaan rekisteröidä Itävallassa täytyy molempien vanhempien olla virallisesti silmätarkastettuja (myös glaucoma) ja polvikuvattuja, sekä tietenkin täysin terveitä.
10.4.2007
Hei siperianhusky.netin vierailijat! Huomenna juhlistamme Valon 4-vuotis synttäreitä! Tuntuu kuin siitä olisi vasta vuosi kun Valo oli matkalla uuteen kotiin ja pysähdyimme ravintolaan. Sateisena päivänä Valo sai tulla sisälle kanssamme syömään ja silloin Valo sai eräältä ihailijalta nimiehdotuksen, Valo. Valo on edelleen todellinen vauva, se kitisee ja tulee syliin. Luonteeltaan se on mitä ihastuttavin, lammas suden vaatteissa. Vain rekiretkelle lähdössä Valon sisällä uinuva peto pääsee irti, silloin huuto on mieletön. Työssään rekikoirana Valo on periksiantamaton ja luotettava, Valo jatkaa matkaa vaikka vieras irtokoira yrittää pyytää sitä leikkiin.
Siitä pääsemmekin seuraavaan aiheeseen, Valon veljet Blizzard ja Ikon läpäisivät vuoden 2007 vaativan Iditarod kilpailun! Valjakko oli ainut puhdas siperialaisvaljakko, joka pääsi maaliin. Koirat olivat myös ensimmäset suomalaiskoiran jälkeläiset tässä kuuluisassa kilpailussa. Don Smidtin valjakko oli monen katsojan suosikki ja valjakossa olikin ainoat arktiset koirat, tämäkin haikeasti muistuttaa katoavasta talvesta. Kilpailu koettikin koirien mielenlujuutta, sillä arktisille koirille sää oli aivan liian lämmin ja valjakko pyrki etenemään viileään öiseen aikaan. Jälleen oiva aasinsilta meidän kuulumisiin:
Olin eräänä maanantaiaamuna noin kahden aikaan
ulkona koirien kanssa kunnes havaitsin koirien käytöksessä jotain outoa. Ne vaikuttivat
levottomilta ja lähdimmekin kävelemään takaisin sisälle. Silloin näin kaakkoistaivaalla
todella kirkkaan valoilmiön, jota kuitenkin epäilin normaaliksi tähdenlennoksi. Taivaan valaissut
tulipallo kulki todella nopeaa vauhtia ja katosi sitten pilvenriekaleen taa. Koska kappale oli niin
suuri jäimme vielä hetkeksi odottamaan mahdollista maanjäristystä, mutta mitään ei kuulunut/tuntunut.
Kuluneella viikolla olen lukenut lehdistä ja netistä, että kyseessä oli ollut harvinaisen kookas
meteoriitti, joka on todennäköisesti pudonnut räjähtäen Laatokan kaakkoispuolelle. Ilman koiria
tämäkin vaikuttava luonnonilmiö olisi jäänyt näkemättä.
Ja jos joku ei vielä tiennyt niin tässä vielä tiedote uudesta koirakirjasta: Perhemedioiden Suomen suosituimmat koirarodut-sarjaan on tullut uusi siperianhuskya käsittelevä kirja. Kirjassa on valokuvia suomalaisista old line siperianhuskyista ja olen ollut kirjoittamassa kirjan rotukohtaisia tekstejä. Pakkohankinta jokaiselle siperianhuskysta kiinnostuneelle, hyvä tietopaketti myös ensimmäisen koiran omistajalle (varsinkin jos se ensimmäinen koira sattuu olemaan siperianhusky).
Myöskin elokuva Eight Below löytyy nykyään DVD:nä, elokuvassa esiintyy mm. Troika's old line kennelin kasvatteja. Todelliset huskyfanit käyvät elokuvateattereissa ja vuokraamoissa hamstraamassa Eight Below-aiheiset mainospahvit ja julisteet!
26.2.2007
Kuukauden sisällä on kerennyt tapahtumaan kaikenlaista. SPY:n talvitapahtuma Kiihtelysvaarassa oli ja meni, kuudesta ilmoittautuneesta old line valjakosta 4 pääsi osallistumaan. Sää oli oikein sopiva musherille, ehkä hieman liian lämmin koirille. Meidän parivaljakko starttasi ensimmäisenä, vaikka lunta oli vähän oli reitti hyvässä kunnossa. Menomatka meni niin nopeasti, että mietin oliko tämä sittenkin 5km 12km sijaan. Taukopaikalla päästiin kokeilemaan uusia ketjuja, tietenkin yksi pikalukko hukkui lumeen ja Sero sai olla narussa. Ruoka maistui oikein hyvin ja saluunassa olisi viihtynyt pidempäänkin. Tulomatkalla Sero oli ihastunut reitiltä löytyneisiin narttujen hajuihin ja annoimme muiden mennä edellä. Muutaman kilometrin jälkeen Serokin tajusi, että olisi hyvä päästä kotiin ennen pimeää. Yksi ***** hiihtäjä osui matkan varrelle (vaikka reitti oli tehty juuri meitä varten ja kaikki luvat oli kunnossa, asiasta oli myös tiedotettu aikaisemmin) mutta mikäs onkaan sen parempaa kuin antaa takaisin koiria vihaavalle hiihtäjille.
Loppumatkasta mentiinkin tasaista vauhtia, en hoputtanut koiria ollenkaan vaan katsoin antavatko ne periksi vai suunnistavatko pimeässä takaisin lähtöpaikalle. Molemmat vetivät yöpymispaikalle asti ja saivat suuret kiitokset tehdystä työsä. 20-24km on pisin matka mitä Sero ja Valo ovat kahdestaan vetäneet ja illalla koirat saivat nauttia hyvästä ruuasta ja hieronnasta, molemmat hymyilivät tyytyväisinä tyypillinen huskyhymy kasvoillaan. Musherien ilta jatkui saunomisella ja elokuvan katselulla ja tietenkin höpinällä ihanista old line siperianhuskyista. Katso koirien kuvia tästä Me saatiin viimeinkin jarru rekeen, joten minunkaan ei tarvitse olla niin väsynyt reen paikallaanpitämisestä. Ollaan ajettu kelkkareiteillä ja käyty lumikenkäkävelyillä metsässä. Eläinlauma lisääntyi jälleen, meille tuli kaksi ihastuttavaa huskyherraa Lestat de Lioncourt eli Rutto ja Louis de Pointe du Lac eli Surma. Pojilla oli viikonloppuna ensimmäinen PET-näyttely ja Surma oli BIS4 ja Ruttokin sai KUMAn käsittelystä. Vaikka hekin ovat huskyja, kyllä on jonkin verran eroa siperianhuskyihin (Rutto ja Surma ovat siis rottia). Toisin kuin siperianhuskyt, rotat ovat hieman hitaammin syttyviä, eli jatkavat mieluusti uniaan vaikka oltaisiin "lenkille" lähdössä (siperianhuskyhan on aina lähtövalmis). Herättyään virtaa löytyy kuin pienessä siperianhuskyssa, kaikkea pitää maistella ja paikat pitää tutkia. Kanimme Veeti jäi täpärästi BIS-sijoilta ollessaan 18:sta kanista toinen (huom. sama tuomari, joka viime näyttelyssä laittoi Veetin BIS1-sijalle). Veeti teki kuitenkin oman piste-ennätyksensä puollella pisteellä.
Päivittelen sivuille uusia kuvia tapahtumista, uusista old line pennuista, myös kirja- ja elokuvalistaa pitäisi päivittää.
21.01.2007
Uusi vuosi aloiteltiin meilläkin lumettomissa maisemissa, mutta nyt alkaa näyttää paremmalta. Lunta on tullut reilusti ja pakkastakin on. Koska kaikkia hiihtolatuja ei ole vielä tehty, olemme päässeet ajamaan hyvillä reiteillä (vaikkakin umpihangessa).
Vuoden lopulla syntyi monta old line pentua, kuvia Lumenlaulun ja Kuuhaukun pennuista saa lähettää minulle laitettavaksi sivuille (laurakinnunen88@hotmail.com)!
SPY:n talvitapahtuma lähestyy, nyt mukaan on tulossa noin parisenkymmentä koiraa ja lisää mahtuu! Vuoden alkuun on muutakin mukavaa old line harrastajille, SPY:n tapahtumista laitan vielä sivuille lisää tietoa. Tapahtumien lisäksi Valo jännittää vuoden 2007 Iditarodia, Valon kaksi velipuolta (Rascalin pennut) juoksevat Howl'n'Windin ykköstiimissä. Mukana on tänä vuonna vain kaksi rekisteröidyistä siperianhuskyista koottua valjakkoa. Texasin pojat Icon ja Blizzard juoksevat Kuuhaukun lahjoittamissa valjaissa, vielä 40 päivää kisan alkuun!