Arktisuus näkyy myös päällepäin Ulkomuodoltaan siperianhusky on keskikokoinen (nartut yläsäkäraja 56 cm, urokset 60 cm), korkeuttaan pidempirunkoinen, keskiluustoinen ja pystykorvainen koira. Silmät ovat siniset (Siperianhuskylle rotutyypillistä), ruskeat tai eriväriset. Paksu turkki on arktisiin olosuhteisiin soveltuva, väriltään usein musta-harmaa-valkoinen tai punavalkoinen, mutta myös muut värit ovat sallittuja.

Husky sopii myös kotikoiraksi Siperianhusky on suhteellisen helppo koira hoitaa. Se on siisti ja hajuton. Kuten muutkin koirat, se vaatii ravintopitoista, lihapainotteista ruokaa ja säännölliset eläinlääkärikäynnit rokotuksineen. Oikeaan koiranpitoon kuuluvat myös säännöllinen liikunta, harjaus ja hampaiden tarkastus. Pari kertaa vuodessa siperianhusky pudottaa turkkinsa. Varustaudu harjaukseen ja korilliseen untuvaisia karvoja! Tyypillinen siperianhuskyn turkki on hyvin tiheä ja sitä lähtee pieneltä alueelta uskomaton määrä; täytyyhän koiran pärjätä sillä jopa 40 asteen pakkasessa! Sisäkoiranakin se viihtyy ja saa tällöin olla rakastamiensa ihmisten seurassa, mutta turkki jää silloin ohuemmaksi. Omistajat, jotka huolehtivat hyvin koiristaan, palkitaan yleensä siperianhuskylla, joka elää pitkän elämän. Älä päästä koiraasi ylipainoiseksi. Siperianhusky syö kokoonsa nähden suhteellisen vähän. Se jalostettiin vetämään kevyttä kuormaa kohtalaisella nopeudella pitkiä matkoja matalissa lämpötiloissa mahdollisimman vähällä ravinnolla. Tunnustellessasi koiran kylkiä kylkiluiden pinnan pitää tuntua. Muista kuitenkin kultainen keskitie: jos koiralla tuntuu ja/tai näkyy selvästi kylkiluut, selkäranka ja lonkkakyhmyt, se on liian laiha.

Arktinen koira, joka rakastaa juoksemista Siperianhuskya voi pitää ulkona kaikkina vuodenaikoina, se sopii siis myös allergisille henkilöille. Sillä täytyy olla aidattu tarha, vähintään 10 m pitkä juoksulanka (eläinsuojelulain mukainen) tai muu turvallinen suljettu alue sekä tiivis koppi, jonka ei tarvitse olla lämmitetty. Sen ominaisin luonteenpiirre johtuu sen perimästä, nimittäin HALU JUOSTA! On monia rotuja, jotka päästyään aamulla ulos tarpeilleen istuvat etupihalla koko päivän. Ei siperianhusky! Yksi nopea laukka yli vilkasliikenteisen kadun voi olla sen viimeinen nautinto. Siperianhuskya ei pitäisi koskaan päästää kontrolloimattomaan vapauteen. Sen itsensä suojelemiseksi ja rakkaudesta koiraasi kohtaan pidä se kontrollissa koko ajan. Riittävä liikunta on tärkeää luonnolliselle kehitykselle. Liian vähän aktiviteetteja saa siperianhuskyn purkamaan energiaansa ei-toivottuihin kohteisiin, mikä voi tulla kalliiksi. Huomaa kuitenkin, että jos koira juoksee valjakossa, harjoittelun aikuisten koirien mukana sekä pidemmän matkan ajon voi aloittaa vasta koiran täytettyä vuoden. Siperianhuskylla on voimakkaat metsästysvaistot. Vaikka puhdasrotuiselle siperianhuskylle on tyypillistä ystävällisyys ihmisiä ja muita koiria kohtaan (aito siperianhusky ei ole lasten raatelija!), omistajan täytyy huomioida, että pienet eläimet kodissa ja sen ulkopuolella, kuten oravat, kanit, linnut, hamsterit ja kissat (mikäli koira ei ole pienestä pitäen tottunut kissoihin), ovat sen saalistusvietin kohteita.

Siperianhuskysta on moneen harrastukseen Siperianhusky on erittäin älykäs ja herkkävaistoinen koira. Se on helppo kouluttaa, jos koulutus tapahtuu varhaisella iällä palkitsemalla eikä fyysisesti rankaisemalla. Muista kuitenkin, että omistaja on aina ”lauman johtaja”, jota koira ei vastusta. Peruskoulutukseen käytetty aika, etenkin koiran ensimmäisen elinvuoden aikana, korvautuu moninkertaisesti antamalla omistajalle hyvin käyttäytyvän perheenjäsenen. Siperianhusky sopii monellekin eri koiraharrastusalueelle; tottelevaisuuteen, agilityyn, jäljestykseen, koirahiihtoon ja valjakkoajoon. Vaikka omistaisikin vain yhden koiran, se voi vetää koirahiihtäjää tai vaikkapa lasta pulkassa; vetäminen on siperianhuskylla geeneissä ja se todella nauttii siitä. Siperianhusky voi myös kantaa kantolaukuissa tavaroita kesällä retkeillessä. Tärkeintä on, että se saa olla mahdollisimman paljon perheensä toiminnoissa mukana.

Rodun tilanne nykyään Rodussa on kolme eri linjaa jalostuksen tavoitteista riippuen. Näyttelylinjan (show-linja tai modern show-line) koirien ulkomuoto vaihtelee muoti-ihanteiden mukaan korostaen tiettyjä ulkoisia ominaisuuksia. Vanhan linjan (old line) siperianhuskyissa jalostus vaalii tiettyjen vanhojen, ensimmäisten kenneleiden alkuperäistä rotutyyppiä. Tärkeää on säilyttää koirat arktisina ja hyväluonteisina ja ulkomuodoltaan Siperiaan, alkuperämaahan, soveltuvina. Usein old line koirat ovat myös lähellä ensimmäisiä rekisteröityjä siperianhuskyja hitaan sukupolvenvaihdoksen ansiosta. Ne sopivat erinomaisesti valjakkoretkeilyyn ja seurakoiraksi. Kilpalinjan (kevyt linja, racing line) koiria jalostetaan kilpailuihin ja siksi nopeus on tärkeintä jalostuksessa. Ne ovat vinttikoiramaisia ja kevytluustoisia, ja niissä on huomattavia ulkonäköeroja. Useat kasvattajat suosittelevat niitä vain kilpailuista kiinnostuneille.

Koirankasvatus on vakava asia Vuosien varrella Siberian Husky Club of America on kehittänyt AKC:n hyväksymän kuvauksen ihanteellisesta siperianhuskysta. Tämä kirjoitettu kuvaus rodusta tunnetaan rotumääritelmänä. Rotumääritelmää käyttävät vastuuntuntevat ja asiantuntevat kasvattajat arvioidessaan, miten lähellä koira on ihannetta. Siperianhukyja, jotka poikkeavat rotumääritelmästä ulkonäöltään, kooltaan, toiminnoiltaan, luonteeltaan tai perinnöllisiltä vaikutuksiltaan, ei vastuuntuntoinen kasvattaja käytä jalostukseen. Sellaiset yksilöt kannattaa steriloida. Jos käyttää jalostukseen rotumääritelmästä poikkeavaa yksilöä, osoittaa se välinpitämätöntä, epäasiantuntevaa ja huoletonta suhtautumista koirankasvatukseen. Joskus koiranomistajat ajattelevat teettävänsä pennut koirallaan saadakseen rahallista hyötyä tai kokeakseen syntymän ihmeen. Älä koskaan sorru tähän! Jos pystyt saamaan voittoa pentueesta, et hoida kasvatusta alusta alkaen sillä panostuksella, kuin pitää. Sellainen välinpitämätön eläinten tuottaminen on erittäin haitallista rodulle. Vain sellaisten asiansa tietävien kasvattajien jalostamia koiria pitäisi kasvattaa, jotka ponnistelevat parantaakseen rotua. Sterilointia kannattaa harkita, sillä se vähentää narttukoiran mahdollisuutta saada nisäkasvaimia myöhemmällä iällä. Myöskin mahdollisuus saada erittäin yleinen ja vaarallinen vaiva, kohtutulehdus, poistuu. Väärä on myös käsitys, että nartulla pitää teettää ainakin yhdet pennut. Se ei vaikuta millään tavoin edullisesti nartun terveyteen. Uroskoiran sterilointi vähentää huomattavasti eturauhasongelmien riskiä ja poistaa kivessyövän mahdollisuuden. Sterilointi ei muuta koiran luonnetta ja tee siitä lihavaa sohvalla makailijaa. Liian monet makupalat ja liian vähän liikuntaa kyllä! Steriloitu koira saa osallistua kokeisiin ja kilpailuihin näyttelyitä lukuunottamatta. Joskus voi tulla elämäntilanne, jolloin et voi enää pitää lemmikkiäsi. Tällöin sinun pitää ottaa yhteyttä koirasi kasvattajaan. Vastuuntuntoinen kasvattaja haluaa olla yhteydessä kasvatinomistajiinsa ja tietää kasvattiensa vaiheista. Aikuisen koiran uudelleen sijoittaminen ei koskaan ole helppoa. Muista vastuuntuntosi myös siinä vaiheessa, jos joudut luopumaan koirastasi, ja varaudu siihen, ettei uuden omistajan löytyminen välttämättä tapahdu hetkessä.

Onko siperianhusky oikea sinulle? Jos edelleen olet sitä mieltä, että rotusi on siperianhusky ja vielä old line, onnittelemme hyvästä valinnasta - olet valinnut sen parhaimman! Teksti: SPY ry Osa tekstistä lainattu Amerikan Kennel klubin siperianhuskyinfosta.